Entisen Neuvostoliiton alueelta olevat paluumuuttajat

Joillakin entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevilla henkilöillä (nk. paluumuuttajat tai inkerinsuomalaiset) katsotaan olevan suomalaiset sukujuuret tai muuten sellaiset läheiset yhteydet Suomeen, että heille voidaan tällä perusteella myöntää oleskelulupa.

Läheinen yhteys Suomeen voi perustua joko etniseen taustaan tai se on voinut syntyä palvelemalla Suomen armeijassa toisessa maailmansodassa tai kuulumalla Inkerin siirtoväkeen.

Oleskeluluvan voi saada entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleva henkilö, joka on kansallisuudeltaan suomalainen. Hänellä ei ole Suomen kansalaisuutta, mutta hän on etniseltä taustaltaan suomalaista syntyperää.

Henkilö on kansallisuudeltaan suomalainen, jos hän itse, toinen hänen vanhemmistaan tai ainakin kaksi hänen isovanhemmistaan on tai on ollut asiakirjoihin merkittyinä kansallisuudeltaan suomalaiseksi.

Luvan voivat saada myös ne henkilöt, jotka toisen maailmansodan aikana vuosina 1943 ja 1944 siirrettiin Suomeen ja sittemmin palautettiin Neuvostoliittoon.

Lisäksi luvan voi saada henkilöt, jotka palvelivat Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana vuosina 1939 - 1945.

Mitä muita edellytyksiä vaaditaan?

Muut edellytykset koskevat ilmoittautumista paluumuuttajaksi, paluumuuttovalmennusta, kielitaitoa ja asuntoa Suomessa. Luvan hakijan ei tarvitse kuitenkaan osoittaa selvitystä toimeentulostaan.

Suomen tai ruotsin kielen taito  

Luvan hakijalla tulee olla sellainen suomen tai ruotsin kielen taito, jolla hän pystyy selviytymään jokapäiväisissä puhetilanteissa ja kirjoittamaan yksinkertaisia tekstejä. Hänen on myös ymmärrettävä selkeää, jokapäiväisiä asioita käsittelevää puhetta tai yksinkertaista kirjoitettua tekstiä.

Kielitaitovaatimuksen tavoitteena on edistää paluumuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja Suomessa työllistymistä.

Osallistumisesta kielikokeeseen ja sitä edeltävään paluumuuttovalmennukseen voidaan poiketa yksittäistapauksessa, jos hakija on esimerkiksi iäkäs, vammainen tai hän asuu kaukana.

Asunto Suomessa  

Hakijalla täytyy myös olla tiedossa asunto Suomessa. Se voi olla työhallinnon osoittama asunto tai yksityisiltä markkinoilta hankittu omistus- tai vuokra-asunto. Myös mahdollisuus muuttaa pysyvästi Suomessa oleskelevan sukulaisen luo täyttää asuntoedellytyksen. Hakijan asumismahdollisuuksia selvitetään paluumuuttojonon mukaisessa järjestyksessä.

Saako myös perhe tulla Suomeen?

Entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevan paluumuuttajan perheenjäsenelle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos hän sitä hakee. Perheenjäseneksi luetaan avio- ja avopuolison lisäksi myös alle 18-vuotias lapsi. Hakijoilta ei vaadita toimeentuloedellytystä.

Perhesiteen arviointi  

Varsinaisen paluumuuttajan (päähakija) ja hänen lapsensa välistä perhesidettä arvioidaan sen ajankohdan mukaan, jolloin päähakijalle myönnetään oleskelulupa. Lapsena pidetään sellaista päähakijan huollettavana olevaa lasta, joka silloin on alle 18-vuotias. Jos lapsi on täyttänyt 18 vuotta ennen kuin päähakijalle lupa on myönnetty, lapsi ei perhesiteen perusteella lupaa voi saada.

Lisäksi edellytetään, että lapsi on alaikäinen sinä päivänä, jolloin lapsen lupahakemus ratkaistaan. Oleskelulupaa ei kuitenkaan voida evätä iän perusteella, jos hakemuksen käsittely on merkittävästi viivästynyt hakijasta tai perheenkokoajasta riippumattomasta syystä ja tämä on myötävaikuttanut asian selvittämiseen.