Etusivu > Pakolaiset > Kansainvälinen suojelu

Kansainvälinen suojelu

Kansainvälisen suojelun hakeminen 

Turvapaikkamenettelyssä käsitellään Suomen rajalla tai alueella esitetty hakemus, jonka perusteena on tarve saada kansainvälistä suojelua (turvapaikkahakemus).

Ihmisoikeuksiensa vaarantumiseen vetoavan ulkomaalaisen katsotaan hakevan turvapaikkaa, jollei hän nimenomaan ilmoita muuta.

Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus jätetään poliisille tai rajatarkastusviranomaisille Suomeen saavuttaessa tai pian sen jälkeen.

Suomen ulkomailla olevissa edustustoissa tai niiden kautta ei voi hakea kansainvälistä suojelua. Turvapaikkaa ei voi hakea myöskään ottamalla ulkomailta yhteyttä kirjeitse tai sähköpostitse Suomeen.

Turvapaikkatutkinta 

Sen jälkeen kun hakemus kansainvälisen suojelun saamiseksi on tehty, turvapaikkaprosessi jatkuu turvapaikkatutkinnalla. Hakijan henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulotavan selvittää poliisi tai rajavartiolaitos. Tässä yhteydessä selvitetään myös tiedot hakijan perheenjäsenistä ja muista omaisista.

Maahanmuuttovirasto tekee varsinaisen turvapaikkapuhuttelun. Puhuttelussa selvitetään suullisesti hakijaan hänen kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kohdistunut vaino, muut oikeudenloukkaukset ja niiden uhat sekä näiden perusteet.

Puhuttelussa selvitetään myös, onko hakijalla muita perusteita saada oleskelulupa Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeen ohella. Tällaisia voivat olla esim. hakijan perhesiteet Suomeen tai hakijan terveyteen liittyvät seikat.

Tutkinnassa hakijalla on oikeus käyttää tulkkia. Hän voi käyttää myös oikeudellista avustajaa ja ottaa yhteyden vähemmistövaltuutettuun.

Koko turvapaikkatutkinnan ajan hakija oleskelee yleensä vastaanottokeskuksessa, jossa hänelle on järjestetty tilapäinen majoitus. Hakijalla on oikeus oleskella vastaanottokeskuksessa siihen saakka, kunnes asia on ratkaistu. Majoitus vastaanottokeskuksessa on maksutonta.

Yksin saapuneet alaikäiset hakijat sijoitetaan erityisesti lapsille tarkoitettuihin vastaanottokeskuksiin. Käräjäoikeus määrää heille edustajan, jonka tehtävänä on toimia lapsen edunvalvojana turvapaikkamenettelyssä. Lapset puhutellaan Maahanmuuttovirastossa edustajan läsnä ollessa.

Hakemuksen ratkaiseminen 

Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus käsitellään joko tavallisessa tai nopeutetussa menettelyssä.

Kunkin hakijan edellytykset oleskeluluvan saamiselle arvioidaan aina yksilöllisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon hakijan esittämät ja viraston hankkimat selvitykset hakijan olosuhteista kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan sekä tiedot kyseisen valtion oloista.

Ratkaisun perusteena ovat hakijan kertomus mahdollisine lisäselvityksineen ja viranomaisen hankkima saatavilla oleva selvitys asiassa. Asia on ratkaistava hakijan eduksi, jos hakija on myötävaikuttanut asian selvittämiseen ja jos viranomainen on vakuuttunut esitettyjen perusteiden uskottavuudesta.

Jos hakemus hylätään, päätetään samalla hakijan käännyttämisestä tai maasta karkottamisesta, jollei ole sellaisia erityisiä syitä, joiden vuoksi maasta poistamispäätös tulee jättää tekemättä. Käännytyksen tai karkotuksen yhteydessä voidaan myös määrätä maahantulokielto. Tämä on määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva kielto saapua yhteen tai useaan Schengen-valtioon.

Vähemmistövaltuutetulla on oikeus tulla kuulluksi turvapaikanhakijaa koskevassa yksittäisessä asiassa.

Kun Maahanmuuttovirasto on ratkaissut turvapaikkamenettelyssä käsiteltävän asian, se lähettää päätöksen paikallispoliisille, joka antaa sen hakijalle tiedoksi.

Hakijalla on oikeus saada häntä koskevasta päätöksestä tieto äidinkielellään tai kielellä, jota hänen voidaan olettaa ymmärtävän. Tieto suomen- tai ruotsinkielisestä päätöksestä annetaan tulkkaamalla tai kääntämällä.

Turvapaikka 

Turvapaikka annetaan, jos hakija oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perusteltu syy pelätä siellä vainoa ja vainon syy on alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide. Lisäksi edellytetään, että hakija on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kyseisen valtion suojeluun.

Esimerkkinä tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kohdistuvasta vainosta on mahdollinen vaino, joka kohdistuu ihmiseen sukupuolisen suuntautumisen vuoksi tai sen vuoksi että hän kuuluu ammattiyhdistykseen.

Myös naisiin sukupuolen perusteella kohdistuva vaino voidaan ottaa huomioon turvapaikan perusteena. Tällöin vainon syynä voidaan pitää kuulumista tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään.

Turvapaikkaa ei anneta, jos hakija on tehnyt tai hänen voidaan perustellusti epäillä tehneen erittäin vakavan poliittisen rikoksen tai törkeän muun rikoksen ennen kuin hän saapui pakolaisena Suomeen.

Ulkomaalaislaissa olevat edellytykset turvapaikan antamiselle ovat samat kuin Geneven pakolaissopimuksessa, johon Suomi on sitoutunut.

Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella

Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, kansainvälistä suojelua hakevalle voidaan kuitenkin myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella.

Oleskelulupa myönnetään, jos hakijaa hänen kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan uhkaa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Samoin lupa myönnetään, jos hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi.

Oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella

Jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyty, kansainvälistä suojelua hakevalle voidaan kuitenkin myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.

Oleskelulupa myönnetään, jos hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin takia taikka siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.

Oleskelulupa muulla perusteella

Turvapaikkapuhuttelussa selvitetään myös mahdolliset muut perusteet oleskeluluvan myöntämiselle. Nämä perusteet eivät liity kansainvälisen suojelun tarpeeseen ja sen saamisen edellytyksiin.

Tilapäinen oleskelulupa myönnetään, jos hakijaa tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa tai jos hänen maasta poistamisensa ei ole käytännössä mahdollista.

Jatkuva oleskelupa myönnetään, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hakijan terveydentilan, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen, inhimillisen syyn vuoksi. Tässä otetaan erityisesti huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan tai hänen haavoittuva asemansa.

Oleskeluluvan myöntämisen perusteena voivat olla myös perhesiteet tai kohtuullisuusperusteet.

Tietoa turvapaikanhakijalle

Tulostettava versio