Etusivu > Perhe > Perheenjäsenet

Perheenjäsenet

Suomen kansalaisten ja muiden kuin EU-kansalaisten ja heihin rinnastettavien perheenjäseniä ovat:

• aviopuoliso
• rekisteröity parisuhdekumppani
• avopuoliso
• alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on
• huoltaja, jos Suomessa asuva henkilö on alle 18-vuotias 

Poikkeuksellisesti myös ydinperheen ulkopuolisilla omaisilla on mahdollisuus saada oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella.

Oleskelulupa edellyttää yleensä, että perheenjäsenen taloudellinen toimeentulo Suomessa on turvattu muutoin kuin yhteiskunnan tuella. Tavallisesti toimeentulon turvana on Suomessa asuvan perheenjäsenen palkka- tai yritystulot.

Turvattua toimeentuloa ei kuitenkaan edellytetä, jos kyseessä on Suomen kansalaisen perheenjäsen, ja tämä perheside on muodostunut ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa.

Aviopuoliso tai rekisteröity parisuhdekumppani 

Aviopuolisolle voidaan myöntää oleskelulupa perhesiteen perusteella. Todisteeksi avioliitosta on esitettävä avioliittotodistus. Lisäksi avioliiton tulee olla rekisteröity Suomessa.

Aviopuolisoihin rinnastetaan samaa sukupuolta olevat, jotka ovat rekisteröineet parisuhteensa.

Avopuoliso

Avopuolisolle voidaan myöntää oleskelulupa, jos

• puolisot ovat asuneet yhdessä vähintään kaksi vuotta ja todistavat yhdessä asumisen esimerkiksi vuokrasopimuksilla tai muulla asiakirjanäytöllä tai

• puolisoilla on yhteisessä huollossa lapsi, jolloin kahden vuoden yhdessä asumista ei edellytetä.

Yhdessä olemista lomamatkojen aikana vuoroin kummankin puolison kotimaassa ei pidetä riittävänä yhdessä asumisena, jos puolisot ovat kirjoilla ja heillä on kotipaikka eri valtioissa.

Kumpikaan avopuolisoista ei saa olla avioliitossa toisaalla.

Lapsi

Lapselle voidaan myöntää oleskelulupa perhesiteen perusteella ja hän voi muuttaa Suomessa asuvan huoltajansa (perheenkokoaja) luo, jos hän on alle 18-vuotias ja naimaton lupahakemuksen ratkaisupäivänä. Lupaa ei voida kuitenkaan evätä iän perusteella, jos hakemuksen käsittely on viivästynyt merkittävästi hakijasta tai perheenkokoajasta riippumattomasta syystä ja tämä on myötävaikuttanut asian selvittämiseen.

Huoltajuuden tulee olla Suomessa asuvalla vanhemmalla, jos lapsen vanhemmat ovat eronneet. Jos toinen huoltaja ei asu Suomessa, hänen on annettava kirjallinen viranomaisen tai notaarin vahvistama suostumus siihen, että lapsi voi muuttaa Suomeen.  Jos tämä ei ole mahdollista, tarvitaan tuomioistuimen päätös lapsen kotimaasta.

Jos kyseessä on kasvattilapsi, oleskeluluvan saaminen edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että lapsen aikaisemmat huoltajat ovat todistettavasti kuolleet tai kadoksissa. Lisäksi edellytetään, että lapsella on ollut tosiasiallinen huoltosuhde perheenkokoajaan tai tämän aviopuolisoon ennen kuin perheenkokoaja saapui Suomeen.  Lapsen on oltava perheenkokoajan tosiasiallisessa huollossa ja tosiasiallisen huollon tarpeessa lupahakemuksen ratkaisupäivänä.

Jokaisen oleskelulupaa hakevan on yleensä täytettävä oma hakemuslomake. Siten myös jokaisesta lapsesta on tehtävä oma oleskelulupahakemus. Oleskeluluvan hakeminen on pääsääntöisesti maksullista, joten myös vanhempansa passiin tai matkustusasiakirjaan merkittyjen lasten hakemuksista peritään maksu.

Jotta oleskelulupa voidaan myöntää, hakijalla on oltava voimassaoleva passi tai muu matkustusasiakirja. Jos lapsella ei ole omaa matkustusasiakirjaa, hänen lupatarransa liitetään huoltajan matkustusasiakirjaan.

Huoltaja

Jos Suomessa asuva henkilö (perheenkokoaja) on itse alle 18-vuotias lapsi, hänen huoltajansa on perheenjäsen. Yleensä huoltaja on isä tai äiti tai molemmat. Huoltaja voi poikkeuksellisesti olla muukin henkilö, esimerkiksi lapsen isovanhemmat tai joku muu lähisukulainen. Myös hän voi hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että perheenkokoaja on alaikäinen lupahakemuksen ratkaisupäivänä.  Lupaa ei voida kuitenkaan evätä iän perusteella, jos hakemuksen käsittely on viivästynyt merkittävästi hakijasta tai perheenkokoajasta riippumattomasta syystä ja tämä on myötävaikuttanut asian selvittämiseen.

Lisäksi edellytetään, että perheenkokoajalla on jo oleskelulupa, kun perheenjäsenen lupahakemus tulee vireille. Jos perheenkokoaja on kasvattilapsi, edellytetään lisäksi luotettavaa selvitystä siitä, että tosiasiallinen huoltosuhde oli olemassa jo ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista.

Muu lähiomainen

Myös muulle omaiselle kuin ydinperheen jäsenelle voidaan joissain tilanteissa myöntää oleskelulupa perhesiteen perusteella.

Lupa voidaan myöntää, jos Suomessa asuva henkilö (perheenkokoaja) on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, joka on saanut oman oleskelulupansa pakolaisuuden, toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun tai tilapäisen suojelun perusteella  ja

• henkilöiden tarkoituksena on Suomessa jatkaa jo aikaisemmin vietettyä kiinteää perhe-elämää tai
• lähiomainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta henkilöstä.

Perhe-elämän katkeamisen on aikoinaan tullut tapahtua pakottavasta syystä, esimerkiksi pakolaisuuden vuoksi.

Riippuvuus Suomessa asuvasta perheenkokoajasta tarkoittaa sekä fyysistä että psyykkistä riippuvuutta. Pelkkä taloudellinen riippuvuus ei merkitse täyttä riippuvuutta.

Yleensä tähän ryhmään kuuluvat henkilöt ovat  olleet täysi-ikäisen Suomessa asuvan henkilön iäkkäät vanhemmat sekä täysi-ikäiset lapset ja naimattomat sisarukset.

EU/ETA-kansalaisten oleskeluoikeus

Perheenjäsenet ja muut omaiset, jotka ovat EU/ETA-maiden, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia, eivät tarvitset oleskelulupaa. Heidän on kuitenkin rekisteröitävä oleskeluoikeutensa, jos he oleskelevat Suomessa yli kolme kuukautta. Rekisteröimisen suorittaa paikallispoliisi. Pohjoismaiden kansalaiset rekisteröivät oleskelunsa Suomessa maistraatissa, jos oleskelu Suomessa kestää yli kuusi (6) kuukautta.

Tulostettava versio