Etusivu > Media > Lehdistötiedotteet > 2009-2010

Vain kolmannes opiskelemaan valituista länsiafrikkalaisista sai oleskeluluvan

Opiskelijan oleskelulupaa hakeneista 92 prosenttia sai myönteisen päätöksen tammi–lokakuussa 2009. Oleskelulupa Suomeen myönnettiin tuona aikana 3 397:lle EU-maiden ulkopuolelta tulevalle opiskelijalle.

Toisaalta suomalaisiin oppilaitoksiin valituista kamerunilaisista ja ghanalaisista jopa 70 prosenttia ja nigerialaisista 60 prosenttia sai oleskelulupahakemukseensa kielteisen päätöksen. Yleensä oleskelulupa jäi saamatta joko asiakirjaväärennösten tai puutteellisen toimeentulon vuoksi.

Väärennöksiä on ollut sekä henkilö-, opinto- ja työtodistuksissa että tiliotteissa ja sairausvakuutusasiakirjoissa. Opiskelijan oleskeluluvan edellytyksenä on muun muassa se, että hakijalla on voimassaoleva sairausvakuutus ja käytettävissään Suomessa oleskelun ajalle vähintään 500 euroa kuukaudessa tai 6 000 euroa vuodessa.

Kielitaitokoe karsi valittuja opiskelijoita

Yksi suurimmista opiskelijan oleskelulupaa hakeneista ryhmistä ovat ammattikorkeakoulujen kansainvälisten linjojen opiskelijat. Ammattikorkeakoulut ovat tänä vuonna ensi kertaa vaatineet hakijoiltaan kansainvälisen kielitaitokokeen suorittamista. Tämä on osaltaan karsinut opiskelijoiksi valittujen ja siten myös oleskelulupaa hakeneiden määrää. Lokakuun loppuun mennessä opiskelijan oleskelulupaa oli hakenut 3 898 henkilöä, mikä on noin 6 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna.

Vuodesta toiseen eniten opiskelijan oleskelulupahakemuksia tulee venäläisiltä ja kiinalaisilta. Heistä lähes kaikki saavat oleskeluluvan; tammi–lokakuussa 2009 vain noin 1,5 prosentille tehtiin kielteinen päätös.

Afrikkalaisten tutkintaa tehostettu

Maahanmuuttoviranomaiset ovat tänä vuonna tehostaneet merkittävästi afrikkalaisten opiskelijan oleskelulupahakemusten tutkintaa. Esimerkiksi Suomen Nigerian-edustustoon Abujaan lähetettiin lisävoimia haastattelemaan hakijoita ja tarkistamaan asiakirjojen aitoutta, koska väärennökset on helpompi huomata alkuperäisistä asiakirjoista kuin kopioista. Suomessa päätöksenteossa käytetään yleensä asiakirjakopioita.

Kun hakemuksen yhteydessä esitetään väärennettyjä asiakirjoja, viranomaiset eivät voi varmistua siitä, mikä hakijan todellinen motiivi Suomeen muutolle on. Väärennösten esittäminen katsotaan maahantulosäännösten kiertämiseksi ja siten laittoman maahanmuuton yritykseksi. Suomi on Schengen-maana sitoutunut laittoman maahanmuuton torjuntaan ja viranomaiset pyrkivät myös ensi vuonna keskittämään voimavaroja afrikkalaisten opiskelijahakemusten tutkintaan.

Lisätietoja medialle: tulosalueen johtaja Pauliina Helminen, maahanmuuttoyksikkö, puh. 071 873 0431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi

<<Tiedotteisiin

Tulostettava versio